torstai 5. heinäkuuta 2012

Sinä


Erotan sinut kaukaa

haalistuneena hahmona, tuskin tunnistettavana.
Seuraat edessäsi hohtavaa valoa
tietämättä onko se tunnelin suu
vai vastaantuleva juna.
Olet yksin
siellä missä enkelitkään eivät viihdy.

Silti tiedän sinut sisälläni

lumisena maisemana
sumuna suon laidalla
pilven varjona varvikossa
puristuksena palleassa
kipuna
sen jäljiltä mistä
et halua puhua.