sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Pullo

Sula lasimassa
kaareutuu
jähmettyneeseen aikaan
lieriöksi pysäytettyyn
liikkeeseen jonka
huokosesta
valonsäde kulkee muttei
vesimolekyyli. Tärkeintä
on kuitenkin
ei mikään
tyhjä
padottu avaruuden
pala jonka
täyttää pullon
henki
mustan-kitkerä
portteri.

3 kommenttia:

  1. Harmitti vaan runoa kirjoittaessa kun ei ollut portteria käsillä. Piti yrittää muistella sitä.

    VastaaPoista