Tojotamiehen tilitys Teboilin baarissa

Vai jätti vaimos. Paska juttu.
Tasan ei käy onnenlahjat :
mullon ollut sama kakskyt vuotta.
Vähän käytettynä sain mutta
hyvin on pelittänyt.

Olen tojotamies. Se on tasan saletti.
Tuolla parkissa on jo kolmas korolla.
Mittarissa päälle viissataa mutta
hyvin on pelittänyt.
Omistajan käsikirjan osaan ulkoo.

Hyvä vaimo onku tojota.
Ei mikään katseenvangitsija
mutta käyttövarma
ennustettava.
Joskus tulee pientä vikaa mutta se
on helppo ite hoitaa.
Ei siihen psykiatria tarvita.

Nyt mun pitää lähtee. Kello on jo kuus
ja viellon pitkä ajomatka.
Perhe oottaa.
Mutta mä annan sulle hyvän neuvon :
oota päivä pari. Soita sitten muijalles.
Sano että haluat jutella.

Ja jos kone lähtee taas käyntiin
niin muista että
vaimo kaipaa huoltoa
siinä missä autokin.
Kurkkaa joskus helman alle
rapsuttele pohjaa.
Tsekkaa tulpat vilkut vanteet jakohihna
sylinterit männänrenkaat iskunvaimentimet.
Muuten kohta kori kukkii
öljyt vuotaa
roiskeläppä repsottaa.


Tojotarunouden ehdoton klassikkohan on tietysti Arja Tiaisen kokoelma Tää tojota ei lähe liikkeelle. Kuuluu jokaisen itseään sivistyskotina pitävän kirjahyllyyn kunniapaikalle.

Miehuuden teemaa käsittelee vähän toisesta näkökulmasta Viagramies.

Hullu nainen

Hullu nainen tarttuu ohikulkijaa
hihasta. Kävelee rinnalla.
Sinun pitää kuunnella. Tämä on
tärkeää.
Maailma on harso
tuskin olemassakaan
ja minulle on annettu
kauhea
armonlahja.
Minä näen
sen harson läpi.
Sen takana on
tuli
kuuma ja tuskallinen.
Tuli tarttuu harsoon.
Se syö maailman
ja meidät.
Meidän lihamme on
kekäleitä
helvetin tulessa
jos Jeesus ei meitä
pelasta. Hän nappaa
kekäleen tulesta
paljain sormin. Niin paljon
hän rakastaa
niitä jotka
häneen uskovat. Ohikulkija
riuhtaisee irti
kiiruhtaa pois. Hullu nainen
ei ymmärrä.
Mikseivät ne kuuntele?
Eivätkö ne näe?
Eivätkö ne usko?
Vai eivätkö ne
välitä?

Runo kuuluu samaan sarjaan kuin Blondin monologi nukkuvalle rakastetulle.

3 x 10

Pissajutut ovat tarpeettoman aliarvostettuja runoudessa. Nämä kymmenen sanan nysät nousevat suoraan runoilijan omista raskaista elämänkokemuksista.

Pakit sai. Itki, kaljaa litki.
Ryhdistäytyi : tosikkohan oon.
Kusi nokkospusikkoon.

Sähköaitaan poika pissi.
Muistui luonnonlaki vissi :
kas sähkö nousee vastavirtaan.

Viisas mies ei kuse vastatuuleen
sanoi poliitikko.
Heitti vaalirahan huuleen.

Viagramies

Piti kirjoittaa runo inhimillisyydestä mutta kynä puolsi taas pahasti. Tuloksena juttu joka kertoo vain kapeasta inhmillisen olemassaolon osa-alueesta, machismosta.

Inspiraatio otettu erään tunnetun henkilön sielunmaisemasta. Tunnistatko kenen?


Vaimo lähti. Lööpit kirkui.
Mä sanoin niille et kamaan
mä voisin olla sen
donnan
isoisä ja et mun
tunteet
sitä kohtaan on enemmänkin
isälliset.
Mut se ite väitti toista.
Julkisuudenkipee narttu. Joskin
kuuma pakkaus eikä mitään
sakkolihaa.
Täytti kaheksantoista.

Mies
mäkin vaan oon. Tää juttu on
inhimillistä.
Ja miehen on mentävä
minne on mentävä
eespäin
tiellä vaistojen sinne minne
kyrpä sojottaa. Ja jos
ei sojota niin
lääkkeet
kyllä löytyy.
Halu
saa mennä kunhan sä
haluut
etse palaa. Halu on
vallan
käyttövoima ja valta
ilman haluu
onku nopeusrajotusta noudattava
harrikka. Turha peli.

Ei oo todellakaan helppoo
olla mies.
Siinä palaa paljon
rahaa rautaa ruutia
betonia bensaa
viinaa huoria ja
viagraa.
Rakkaus on miehelle
bisnestä, ja bisnes on
sotaa. Ja sota
on miehelle sama ku
äitiys
naiselle.

Mieheks ei synnytä vaikka
monet luulee niin.
Mieheks kasvetaan.
Naiseks kasvaa
kasvattamalla, mieheks
typistämällä.
Alota jo
pikkupojasta.
Leikkaa turhat rönsyt pois.
Jäljelle jää mies
pelkistetty ihminen.

Jengi äänestää mua siks kun
mä oon tajunnu
tän kaiken. Ne tietää ettei
kaikki voi elää
niiku mä
mut ne haluu et
joku
elää tällast elämää
niiden puolesta.
Sillon ne voi vetää bissee
kattoo futista ja
höylätä niiden muijaa ja kuvitella
et nei oo
mitättömii luusereita.

Ja sit on viel se
homo
joka haluu kaataa mut kuraan ja
vetää rosikseen.
Se luulee etse on
jotain
mut fakta juttu on et
tosi misut
tulee sinne missä
haisee valta.
Eli mun luo.

Ne kirjottaa et mullois ollu
huorii
mun huvilalla.
Totta helvetissä mulla oli.
Kellä ei ois?
Huorat maistuu paremmalta. Ne on
sitä varten.
Ne tietää mitä mies haluu
ja ne tekee sen.
Pojat ei leiki
barbeilla
pieninä.

Miehuuden problematiikkaa käsittelee toisesta näkökulmasta Tojotamiehen tilitys Teboilin baarissa.

Blondin monologi nukkuvalle rakastetulle

Sinä katosit unien maahan. Minä
jäin viereesi miettimään mitä
sinussa näin. Muistan kun istuimme diskossa
sormet sormien lomassa
kuin pianon koskettimet. Ja silloin
rakastuin kontrastiimme.

Sinä tarjosit
minulle sateenkaaridrinkin. Minä tahdoin
juoda sen maljan pohjaan asti
ja nyt olen tehnyt sen.

Ylimpänä appelsiini sinun maasi
lempeä aamuaurinko. Kevein kerros
helposti päähän nouseva sai suuni
puhumaan ja jalkani
tanssimaan ja halusin olla kanssasi
koko illan.

Keskimmäisenä karpalo maasi
ruosteinen muta lyhyt
iltarusko suolainen hiki työpäivän
jälkeen kaukaisen lapsuuden melodian
oudot vokaalit ja kun sen join kuulin
musiikin läpi
hiljaisuuden
sisälläsi ja halusin kantaa
lastasi ihoni alla.

Alimpana jotain mustaa jonka maku
vaihtui kielen kärjestä
tyveen kuljettaessa
kokiksesta salmiakkiin ja jälkimaku
pistävän tervainen. Minä join sen
puistatuksin
ja se aukaisi silmäni
näkemään kadotettujen kuilun. Näin
näkymättömät mustelmat
jalkapohjissasi ja savukkeen
jäljet selässäsi ja
vastahakoisessa kalussasi
elektrodin aaveet. Näin
verkkokalvollasi
Bashirin pään veden
alle työnnettynä ja kuumaan
kivikkoon kallistuneena
ja pilvettömällä taivaalla hehkui
pimeä pätsi.

Näin sokean äidin. Se synnytti
paljon lapsia muttei
nähnyt niitä. Se hapuili
etsien kuka sen voisi
taas siittää ja
lapset väistelivät sen
raskaita anturoita
jos ennättivät.

Niin minä join sen
hyvän ja pahan
tiedon drinkin
ja kuulin takaani
lukon loksahduksen
paratiisin portissa.

Runo kuuluu samaan sarjaan kuin aikaisempi Päivänsäde ja menninkäinen ja myöhempi Hullu nainen.

Siinä oli nyt

Saahan sateella olla uimassa sinä kysyt
ei haittaa vaikka kastuu
kastuu kahen puolen
niin kuin silloin tyhjällä rannalla
kun pisarat löivät pintaa rikki
kimmahtelivat siitä ja sulautuivat siihen
taikka sama pinnan alta
valoa vasten
veri korvissa jymisten
toisaalta se ropina kumihuppuun
korvan vieressä
saappaassa kuivat villasukat
kun ei haluttanut lähteä pois
kun halutti jäädä siihen
koska siinä oli nyt.

Tämä on ensimmäinen keski-iässä kirjoittamani runo, päivätty 23.08.2008. Nuorena tuli myös joitain runoja kirjoiteltua. Ne olen hävittänyt, eikä siinä ole mitään vahinkoa suomalaiselle kulttuurille tapahtunut.

Tankavaara uhkaa

Poutahattara
ojan pintaan peilautuu.
Kalvoon vihreään
jättää pienen painauman
jalka vesimittarin.

Ylläolevasta, elämäni ensimmäisestä tankasta saa heti modernimman ja vakavamielisemmän, kun vaihtaa vähän sanajärjestystä :

Poutahattara
peilautuu ojan pintaan.
Vihreään kalvoon
jättää pienen painauman
vesimittarin jalka.

Sitten vähän draamaa :

Kesän raukeuden
nokkospuskan aromin
rikkoo äkkiä
huuto vaarivainajan
intohimontihkuinen.

Lopuksi lapsuusmuisto :

Rappukäytävän
kivilaatan laikusta
silmää vilkuttaa
kambrikauden viimeinen
trilobiitti iloinen.

6-vuotiaana näin kirjassa kuvan muinaisista pikkuotuksista trilobiiteista. Sain jostain päähäni, että rappukäytävämme harmaan kiven valkoiset laikut olivat trilobiitin fossiileja.