torstai 20. elokuuta 2009

Blondin monologi nukkuvalle rakastetulle

Sinä katosit unien maahan. Minä
jäin viereesi miettimään mitä
sinussa näin. Muistan kun istuimme diskossa
sormet sormien lomassa
kuin pianon koskettimet. Ja silloin
rakastuin kontrastiimme.

Sinä tarjosit
minulle sateenkaaridrinkin. Minä tahdoin
juoda sen maljan pohjaan asti
ja nyt olen tehnyt sen.

Ylimpänä appelsiini sinun maasi
lempeä aamuaurinko. Kevein kerros
helposti päähän nouseva sai suuni
puhumaan ja jalkani
tanssimaan ja halusin olla kanssasi
koko illan.

Keskimmäisenä karpalo maasi
ruosteinen muta lyhyt
iltarusko suolainen hiki työpäivän
jälkeen kaukaisen lapsuuden melodian
oudot vokaalit ja kun sen join kuulin
musiikin läpi
hiljaisuuden
sisälläsi ja halusin kantaa
lastasi ihoni alla.

Alimpana jotain mustaa jonka maku
vaihtui kielen kärjestä
tyveen kuljettaessa
kokiksesta salmiakkiin ja jälkimaku
pistävän tervainen. Minä join sen
puistatuksin
ja se aukaisi silmäni
näkemään kadotettujen kuilun. Näin
näkymättömät mustelmat
jalkapohjissasi ja savukkeen
jäljet selässäsi ja
vastahakoisessa kalussasi
elektrodin aaveet. Näin
verkkokalvollasi
Bashirin pään veden
alle työnnettynä ja kuumaan
kivikkoon kallistuneena
ja pilvettömällä taivaalla hehkui
pimeä pätsi.

Näin sokean äidin. Se synnytti
paljon lapsia muttei
nähnyt niitä. Se hapuili
etsien kuka sen voisi
taas siittää ja
lapset väistelivät sen
raskaita anturoita
jos ennättivät.

Niin minä join sen
hyvän ja pahan
tiedon drinkin
ja kuulin takaani
lukon loksahduksen
paratiisin portissa.

Runo kuuluu samaan sarjaan kuin aikaisempi Päivänsäde ja menninkäinen ja myöhempi Hullu nainen.

13 kommenttia:

  1. Huomasin jo alkusäkeistä yhtäläisyyden "Päivänsäde ja mennikäinen" -runoon.

    Runo on tunnepitoinen, voimakas, siksi pidin siitä.

    VastaaPoista
  2. Todella runollista kerrontaa, tunteen paloa.

    VastaaPoista
  3. Väkeviä kieli- ja mielikuvia. Kepeän, arkisen kontekstin alla vaanii syvyyksiä.

    VastaaPoista
  4. Drinkki ja vahva ote pitää.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kaikille kommenteista. On totta, että tämä runo on tosi vahvalla tunteella kirjoitettu ja tulee jostain tosi kaukaa sisältä. Kielikuvat tuntuvat itsestäni oudon tosilta, vaikken osaa välttämättä selittää itsekään jokaisesta, mitä niillä tarkoitan.

    VastaaPoista
  6. Eläytyvä runo, jossa voimakkaita runokuvia, mutta myös ajattelemaan pistävää realismin tuntua.

    VastaaPoista
  7. Heip!

    Kiehtovaa ilmaisua ja tunnelmaa. Erityisesti pidin kohdasta "Ja silloin rakastuin kontrastiimme." Runo tuntuu olevan matkalla johonkin. Ehkä kypsymässäkin vielä?

    Jännä yhteensattuma on tuo sokea äiti, kun se minunkin viime aikaisissa runoissani esiintyy. Enkä ollut edes ajatellut sen merkitystä yhtään syvemmin ennen kuin luin tuon huhtikuisen postauksesi. :)

    VastaaPoista
  8. Luulen, että kun ihminen rakastuu, hän ei rakastu toiseen kokonaisuudessaan, vaan joihinkin yksittäisiin piirteisiin tai asetelmiin (esim. kontrasti). Kun rakastuminen saa aikaa juurtua ja muuttua pitkäaikaisrakkaudeksi, se voi laajeta käsittämään uusia ja uusia piirteitä kohteestaan, kunnes jossakin vaiheessa voidaan sanoa, että rakkaus kohdistuu toiseen ihmiseen kokonaisuutena eikä vain joihinkin tämän osatekijöihin. Nyt kun tulkitsen jälkeenpäin omaa runoani, niin sehän oikeastaan kuvaa tällaista ensirakkauden vaiheittaista syvenemistä.

    VastaaPoista
  9. Tunteet näkyivät väreinä, voimakkaina ja lopulta synkkänä mustana. Ja lopulta loksahtivat paratiisin portit kiinni. Kuihtuiko rakkaus..

    VastaaPoista
  10. OK, nyt huomaan että tämä on monikerroksinen runo. Yksi kerros on rakkauden syveneminen, jossa mennään kirkkaammista tummempiin väreihin. Se tarkoittaa, että henkilö rakastuu ensin helppoihin ja mukaviin asioihin toisessa ja vähitellen oppii tuntemaan ja hyväksymään myös tummemmat ja "pistävän tervaiset" piirteet kumppanissaan.

    Paratiisin porttien sulkeutuminen liittyy siihen, että hänen kumppaninsa on pakolainen, jolle on kotimaassaan tapahtunut sellaisia pahoja asioita, joiden olemassaoloa hän ei ole aikaisemmin osannut edes kuvitella. Hänen tietämättömyyteen perustunut viattomuutensa on se asia, joka tässä paukahtaa kiinni selän takana. Tämä kokemus on tuttu monille pakolaisten kanssa työskennelleille, vaikkei olisikaan naimisissa pakolaisen kanssa.

    VastaaPoista
  11. Voimakas. Visuaalinen. Tuli mieleen sana "elokuvamainen". Maalaat tajuntaan Bashirin pään veden alle ja sokean äidin. Hienoja kuvia. En osaa enkä halua muuten tulkita. Nautin mielikuvista ja niitä totisesti osaat luoda.

    VastaaPoista
  12. Varmaan ihan oikea asenne runouteen Erik E. Perillä. Itselläni syttyi kiinnostus runoihin pari vuotta sitten, kun huomasin että niitä lukemalla tulee päähän ihmeellisiä kuvia ihan ilman lisäaineita. Ne auttoivat hyvin rauhoittumaan illalla jos pyöri ylikierroksilla ja piti yrittää nukkua. Minulla oli aina yöpöydän vierellä runoteos unettomuutta vastaan! Unensaamisen ehtona oli kylläkin se, että luki kymmenisen minuuttia äärimmäisen keskittyneesti ja "kuvia katsellen". Ehdottomasti tehokkain unentuoja oli T.S. Eliotin "Autio maa". Kai se oli jonkinlaista meditaatiota.

    Vasta myöhemmin hoksasin, että näissähän sanotaankin jotain.

    VastaaPoista
  13. Hauskaa. Itsellänikin on monta unilääketeosta yöpöydän päällä notkumassa. T.S Eliot sieltä puuttuu mutta taidan joskus testata jos takaat hyvät unet..

    Luen kyllä nykyisin hävyttömän vähän.
    Nukun liikaa.

    VastaaPoista