perjantai 16. lokakuuta 2009

Valoa vasten

Nukut
selin.
Niskan kaari
piirtyy
ikkunaa vasten.
Topin nauha valahtanut
olkavarrelle.
Eilen ostettu
punainen.
Näin sen illalla
kun vedit sen
rintojesi päälle.
Vatsan kuppura
mahtuisi kouraan
mutten raski
herättää.
Niskatukka tyynyllä.
Muistan aamun
siinä talossa jossa
tuuli lauloi
hormissa
kaksi vuosikymmentä
sitten.

Samaa teemaa käsittelee Vaimo. Alkuperäiseen runoversioon olin liittänyt vertailukohdaksi Tummaisen rakkaudentunnustuksen runosta Balladi Lemminkäisen rikoksesta. Poistin sen ja huomasin vasta sitten, että siihen viitataan monissa allaolevissa kommenteissa.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Tajunnan virta

Syvällä asioiden sydämessä
virta kulkee kaapelissa
kytkettynä veriletkuun
käärittynä kalvopussiin
säilöttynä suolaliemeen
harmaan rasvatupen alla.
Tulee tienhaaraan
kääntyy jostain syystä vasemmalle
päätyy piuhan päähän.
Hyppää molekyylin selkään
glutamaatin dopamiinin
efedriinin amfetamiinin
ratsastaa kahareisin
avaruuden aukon halki
synaptisen kuilun yli.
Hyppää uuteen haarakkeeseen
jatkaa matkaa eteenpäin.

Virta viestiä vie. Mikä viesti?
Valonsäde osui tappiin
ääniaalto alasimeen.
Jokin painoi kipureseptoria
Pulssi tuli pelkokeskuksesta
hippocampuksesta hajutalamuksesta
matkaa lihashermoon
tumakkeeseen otsalohkoon.
Miljoonissa kaapeleissa
aksoneissa synapseissa
aivojen onkaloissa
raskaissa laatikoissa
lippaissa lokeroissa
syntyy hohtava hahmo :
melodianpätkä vanha muisto
tutut kasvot unikuva utuinen
käärmeen kuva ruohikossa
pelon häive ilon kiihko
sekä jokin nimetön.
Olemisen tuntu.

Virta kulkee kaapelissa
yötä päivää uupumatta
lepäämättä luopumatta
viikot vuodet vuosikymmenet
kunnes jännite väsähtää
välittäjät vaimenevat
verisuonet herpaantuvat.
Silloin seisahtuu virta.
Tajunnan virta.


Tämä outo runo on itse asiassa lyhyt oppikurssi aivotutkimukseen. Minua on aina kiehtonut luonnontieteiden proosallisen ulkokuoren alla piilevä mystinen runollisuus. Samaan luonnontieteellisten runojeni sarjaan kuuluu myös Kolmas kivi auringosta (tässä blogissa 22.1.2009).
"Aivojen onkaloissa raskaissa laatikoissa lippaissa lokeroissa" on plagioitu muistinvaraisesti Tuomari Nurmion kappaleesta
Hyvästi kotimaa.
Inspiraation tähän runoon antoi Patricia S. Churchlandin teos Neurofilosofia (Terra Cognita 2004).

torstai 1. lokakuuta 2009

Balladi Lemminkäisen rikoksesta ja Tummaisen kauheasta kostosta

Ahti lieto Lemminkäinen
tuo on kaunis Kaukomieli
Lapin naisen naurattaja
Saaren neion selättäjä
Pohjan piian panija
tapasi baaritiskillä tytön tumman :
musta paita pysty tukka
nahkahame sinisukka .
Rintojen välissä kirkkaaksi maalattu betonikoru
rautaisessa riipuksessa.
Katsoi Ahti rintaväliin.
Näki uurteen näki korun.
Ei nähnyt haavaa korun alla
silmän tavoittamatonta.
Päivät kului viikot vieri vuodet juoksi
vaan ei mennyt umpeen
Tummaisen tulinen haava.

Lauloi lieto Lemminkäinen.
Lauloi loitsut lemmenjoiut.
Kuuli itkut kuuli tuskat.
Lohdutteli liehitteli.
Tunsi tyttö haavan hellittävän.
Tunsi poltteen paranevan
sielun vaivan selkenevän.
Niin sai Ahti mitä tahtoi
pääsi sinne minne pyrki :
näykki nännit kouri kupeet
puristeli pakarat.
Sitten nousi sijaltansa.
Jatkoi matkaa pohjoiseen tai ehkä etelään.
Kesä oli pitkä ja moottoritie kuuma.
Vielä oli monta kukkaa haistamatta
monta mettä maistamatta
monta yötä valvomatta
monta kuuta ulvomatta.

Tumma tyttö soitti sydänyöllä
sanoi
haisen sulta mutten tahdo
peseytyä.
Tahdon tanssia sun kanssas
loppuun rakkauden.
Tahdon tuntea sun huules
nänneilläni.
Tahdon taaskin kuulla
sykkees
sisälläni.
Tahdon että pyyhit
hiet otsaltani
kun ensimmäisen kerran
katson lastamme.
Tahdon kulkea sun kanssas
käsi kädessä
pois koululta
kun se on viety sinne
eka kertaa.
Tahdon itkeä
sun rintaas vasten
kun äidin arkku
kylmään kuoppaan
lasketaan.
Ja kun olen tyhjäpäinen
dementikko
tahdon viimeisenä muistaa
kainalosi hajun. Mielenkiintoinen

tarjous vastasi Ahti.
Mut sori
nyt
ei ole aikaa.
Mullon vähän kiire.
Elämä on lyhyt ja
laiva odottaa.
Voitasko jutella vaikka
maanantaina?
Mä voin selittää sitten.

Tummainen löi
luurin kiinni.
Soitti kahden viikon päästä.
Anteeks
kun mä taas vien
sun kallista aikaas
mut sua saattais kiinnostaa
et meidän lapsemme
lepää keskussairaalassa
biojäteastiassa.
Laskettu aika
ois ollut maaliskuussa.
Mikset sä sanonut?
Kyl mä yritin mut kun
sulla oli kiire
laivaan.

Se oli loppu Lemminkäisen
surma suuren sankarin.
Piiat pilkkas immet ilkkui
neiot nakkoi niskojansa.
Kaljatuopin vaahdossa
hän näki sen
hiekkalaatikolla
koulun pihalla
mopon selässä ja
biojäteastiassa.
Päivät kului viikot vieri vuodet juoksi.
Ei kulunut kuva
kaljatuopin vaahdosta.
Tässä kuussa se
täyttäisi kolmetoista.

Runo kuuluu samaan sarjaan kuin aikaisempi Marcia funebre ja myöhempi Äiti.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Tojotamiehen tilitys Teboilin baarissa

Vai jätti vaimos. Paska juttu.
Tasan ei käy onnenlahjat :
mullon ollut sama kakskyt vuotta.
Vähän käytettynä sain mutta
hyvin on pelittänyt.

Olen tojotamies. Se on tasan saletti.
Tuolla parkissa on jo kolmas korolla.
Mittarissa päälle viissataa mutta
hyvin on pelittänyt.
Omistajan käsikirjan osaan ulkoo.

Hyvä vaimo onku tojota.
Ei mikään katseenvangitsija
mutta käyttövarma
ennustettava.
Joskus tulee pientä vikaa mutta se
on helppo ite hoitaa.
Ei siihen psykiatria tarvita.

Nyt mun pitää lähtee. Kello on jo kuus
ja viellon pitkä ajomatka.
Perhe oottaa.
Mutta mä annan sulle hyvän neuvon :
oota päivä pari. Soita sitten muijalles.
Sano että haluat jutella.

Ja jos kone lähtee taas käyntiin
niin muista että
vaimo kaipaa huoltoa
siinä missä autokin.
Kurkkaa joskus helman alle
rapsuttele pohjaa.
Tsekkaa tulpat vilkut vanteet jakohihna
sylinterit männänrenkaat iskunvaimentimet.
Muuten kohta kori kukkii
öljyt vuotaa
roiskeläppä repsottaa.


Tojotarunouden ehdoton klassikkohan on tietysti Arja Tiaisen kokoelma Tää tojota ei lähe liikkeelle. Kuuluu jokaisen itseään sivistyskotina pitävän kirjahyllyyn kunniapaikalle.

Miehuuden teemaa käsittelee vähän toisesta näkökulmasta Viagramies.

torstai 17. syyskuuta 2009

Hullu nainen

Hullu nainen tarttuu ohikulkijaa
hihasta. Kävelee rinnalla.
Sinun pitää kuunnella. Tämä on
tärkeää.
Maailma on harso
tuskin olemassakaan
ja minulle on annettu
kauhea
armonlahja.
Minä näen
sen harson läpi.
Sen takana on
tuli
kuuma ja tuskallinen.
Tuli tarttuu harsoon.
Se syö maailman
ja meidät.
Meidän lihamme on
kekäleitä
helvetin tulessa
jos Jeesus ei meitä
pelasta. Hän nappaa
kekäleen tulesta
paljain sormin. Niin paljon
hän rakastaa
niitä jotka
häneen uskovat. Ohikulkija
riuhtaisee irti
kiiruhtaa pois. Hullu nainen
ei ymmärrä.
Mikseivät ne kuuntele?
Eivätkö ne näe?
Eivätkö ne usko?
Vai eivätkö ne
välitä?

Runo kuuluu samaan sarjaan kuin Blondin monologi nukkuvalle rakastetulle.

torstai 10. syyskuuta 2009

3 x 10

Pissajutut ovat tarpeettoman aliarvostettuja runoudessa. Nämä kymmenen sanan nysät nousevat suoraan runoilijan omista raskaista elämänkokemuksista.

Pakit sai. Itki, kaljaa litki.
Ryhdistäytyi : tosikkohan oon.
Kusi nokkospusikkoon.

Sähköaitaan poika pissi.
Muistui luonnonlaki vissi :
kas sähkö nousee vastavirtaan.

Viisas mies ei kuse vastatuuleen
sanoi poliitikko.
Heitti vaalirahan huuleen.

perjantai 4. syyskuuta 2009

Viagramies

Piti kirjoittaa runo inhimillisyydestä mutta kynä puolsi taas pahasti. Tuloksena juttu joka kertoo vain kapeasta inhmillisen olemassaolon osa-alueesta, machismosta.

Inspiraatio otettu erään tunnetun henkilön sielunmaisemasta. Tunnistatko kenen?


Vaimo lähti. Lööpit kirkui.
Mä sanoin niille et kamaan
mä voisin olla sen
donnan
isoisä ja et mun
tunteet
sitä kohtaan on enemmänkin
isälliset.
Mut se ite väitti toista.
Julkisuudenkipee narttu. Joskin
kuuma pakkaus eikä mitään
sakkolihaa.
Täytti kaheksantoista.

Mies
mäkin vaan oon. Tää juttu on
inhimillistä.
Ja miehen on mentävä
minne on mentävä
eespäin
tiellä vaistojen sinne minne
kyrpä sojottaa. Ja jos
ei sojota niin
lääkkeet
kyllä löytyy.
Halu
saa mennä kunhan sä
haluut
etse palaa. Halu on
vallan
käyttövoima ja valta
ilman haluu
onku nopeusrajotusta noudattava
harrikka. Turha peli.

Ei oo todellakaan helppoo
olla mies.
Siinä palaa paljon
rahaa rautaa ruutia
betonia bensaa
viinaa huoria ja
viagraa.
Rakkaus on miehelle
bisnestä, ja bisnes on
sotaa. Ja sota
on miehelle sama ku
äitiys
naiselle.

Mieheks ei synnytä vaikka
monet luulee niin.
Mieheks kasvetaan.
Naiseks kasvaa
kasvattamalla, mieheks
typistämällä.
Alota jo
pikkupojasta.
Leikkaa turhat rönsyt pois.
Jäljelle jää mies
pelkistetty ihminen.

Jengi äänestää mua siks kun
mä oon tajunnu
tän kaiken. Ne tietää ettei
kaikki voi elää
niiku mä
mut ne haluu et
joku
elää tällast elämää
niiden puolesta.
Sillon ne voi vetää bissee
kattoo futista ja
höylätä niiden muijaa ja kuvitella
et nei oo
mitättömii luusereita.

Ja sit on viel se
homo
joka haluu kaataa mut kuraan ja
vetää rosikseen.
Se luulee etse on
jotain
mut fakta juttu on et
tosi misut
tulee sinne missä
haisee valta.
Eli mun luo.

Ne kirjottaa et mullois ollu
huorii
mun huvilalla.
Totta helvetissä mulla oli.
Kellä ei ois?
Huorat maistuu paremmalta. Ne on
sitä varten.
Ne tietää mitä mies haluu
ja ne tekee sen.
Pojat ei leiki
barbeilla
pieninä.

Miehuuden problematiikkaa käsittelee toisesta näkökulmasta Tojotamiehen tilitys Teboilin baarissa.